Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelemisen taidon tärkeydestä

(Julkaistu Mediakasvatusseuran puheenvuorona 06/2021)

Tulevaisuuden kuvitteleminen ei ole helppoa, etenkään kun puhutaan mediateknologiasta ja arjesta. Tulevaisuuden media-arki nuorten kuvittelemana -tutkimushanke tarttui haasteeseen. Hankkeessa selvitettiin nuorten kokemuksia heidän media-arjestaan nyt sekä toiveita siitä, millaista se on tulevaisuudessa. Näihin havaintoihin nojaten kehitettiin työpajamenetelmä tulevaisuuden media-arjen kuvittelun tueksi.

”En haluaisi olla Googlen vanki, koska Googlehan tätä maailmaa hallitsee mutta niin se nyt vain on.” Näin eräs Kuvitelmia toimijuudesta koodin maisemissa -väitöskirjatutkimukseni osallistuja pohti digitaalista arkeaan. Tästä melko synkästä ja alistuneesta pohdiskelusta sai alkunsa Tulevaisuuden media-arki nuorten kuvittelemana -hanke. Hankkeessa kehitimme menetelmiä siihen, että nuoret voisivat kuvitella vaihtoehtoja nykyiselle media-arjelleen ja erityisesti sen nurjille puolille. Vuoden mittaisessa projektissa loimme kuvittelutyöpajamenetelmän yhteistyökumppaneidemme Yleisradion ja Turun Sanomien kanssa. Työpajan tausta-aineistoksi toteutimme verkkokyselyn, johon osallistui lähes 450 16–30-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista.

Tutkimuksemme lähtökohtana oli ajatus siitä, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty vaan siihen voi vaikuttaa. Kyky kuvitella vaihtoehtoja nykyisyydelle on perusedellytys muutosten aikaansaamiseksi. Lähdimme siitä, että nuorten tulevaa koskeville käsityksille, toiveille ja peloille tulee antaa erityistä painoarvoa, sillä tulevaisuus koskee erityisen oleellisesti juuri heitä. Projektissa annoimme tilaa nuorille tehdä näkyväksi ja saada kuuluviin omia ajatuksiaan ja arvojaan. Siten halusimme vahvistaa heidän toimijuuttaan aktiivisina kansalaisina. Tutkimuksellinen tavoitteemme oli selvittää, miten nuoria voitaisiin innostaa vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelemiseen ja auttaa heitä pohtimaan, millaista (digitaalista) media-arkea he toivovat.

Kuvittelupajan kehittämistä motivoi halu luoda menetelmiä, joilla osallistujat voitaisiin virittää miettimään tulevaisuutta. Ideamme taustalla oli ajatus tulevaisuudentutkimuksessa tunnistetusta haasteesta, että ihmisten on vaikeaa mieltää ja ajatella tulevaisuutta ilman nykyhetkestä ja totutusta irrottavia menetelmiä. Keskeisenä ideana oli innostaa ja motivoida osallistujia antamaan panoksensa tulevaisuuden muotoutumiseen ja kehittämiseen. Työpajamenetelmämme tarkoituksena ei ollut yrittää ennustaa tulevaisuutta vaan luoda edellytyksiä sen ajattelemiseen uusilla, erilaisilla ja mahdollisesti yllätyksellisillä tavoilla.

Koimme, että projekti oli menestys huolimatta siitä, että jouduimme luopumaan alkuperäisestä ideasta järjestää samojen osallistujaryhmien kanssa kasvokkaisten työpajojen sarjat. Perättäisissä työpajoissa tarkoituksena oli tunnistaa nykyisen media-arjen erilaisia kipukohtia ja kokeilla erilaisia tulevaisuuden kuvittelemisen keinoja ratkaisujen löytämiseksi niille. Pandemia pakotti meidät tiivistämään työpajan 2,5-tuntiseksi etäpajaksi. Siitä huolimatta 14–18-vuotiaat nuoret osallistujat antoivat meille palautetta, että heillä oli hauskaa ja että työpaja herätti paljon ajatuksia sekä teknologiaa että tulevaisuutta koskien.

Kuvitteluharjoitukset virittivät työpajoissa nuoret puhumaan media-arjesta tulevaisuusnäkökulmasta. Välillä hyvinkin mielikuvituksellisista tarinoista kehkeytyi puhetta yhteiskunnallisista ongelmista, jotka ovat jo nyt läsnä arjessamme. Vaikka tulevaisuuden kuvitteleminen lähtikin välillä upeasti lentoon ja osallistujien kokemuksen mukaan muuttui työpajan aikana helpommaksi, yksi iso haaste jäi tulevien hankkeiden ratkaistavaksi.

Kun työpajan lopussa palasimme kokemuksiin omasta media-arjesta ja erityisesti suhteesta älypuhelimeen, jonka monet kuvasivat itseensä kiinni kasvaneeksi jatkeeksi, kuvitelmat vaihtoehdoista ja muutoksesta katosivat mielestä. Nuorille osallistujille tämä usein aika kuormittavaksi koettu media-arjen osanen tuntui haastamattomalta. Puhetta värittivät pelot, että älylaitteiden rooli arjessa tulee kasvamaan entisestään. Taitoa kuvitella vaihtoehtoja nykyisen media-arjen ongelmille täytyy siis harjoitella lisää ja kannustaa monenlaisilla harjoituksilla.

Juuri päättymäisillään olevan projektimme keskeisenä tuloksena esitämme, että kaiken ikäisten ihmisten osallisuutta ja vastuunkantoa tulevaisuudesta tulee vahvistaa tekemällä asioita tässä hetkessä. Mielestämme on tärkeää tunnistaa, että tulevaisuus syntyy ajatuksista ja toimista, joita tehdään nyt. Siksi pidämme tällaisten toiminnallisten mallien jatkokehittämistä ensiarvoisen tärkeänä.

Kuvittelutyöpajamallimme on tarkoitettu kaikille tulevaisuuden kuvittelemisesta kiinnostuneille. Malli koostuu erilaisista virittely- ja purkuharjoituksista sekä kuvittelupelistä. Vuoden mittaista hanketta rahoitti Media-alan tutkimussäätiö, ja tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto.